Luovaa kirjoittamista toisen aallon pandemiarajoitusten aikana: Heroines pilotin online-kurssi luo uusia sosiaalisia mahdollisuuksia.

Ihmiset ovat luonnostaan ​​sosiaalinen laji. Sosiaalisuus on synnynnäinen piirre; me kaikki tarvitsemme muiden hyväksyntää ja läsnäoloa psykologisten ja sosiaalisten tarpeidemme tyydyttämiseksi. John Donne kirjoitti yhdessä runoistaan ​​»Kukaan ei ole saari, itsessään kokonainen, jokainen ihminen on pala mantereelta», joka kuvaa ihmisten välisiä vahvoja sosiaalisia siteitä (1).

Covid-19 on pakottanut meidät muuttamaan sosiaalisia tapojamme, päivittäisiä rutiinejamme ja käsitystämme elämästä. Näissä ennennäkemättömissä olosuhteissa yritämme pitää kaikki elämämme osat koossa edelleen järjestämällä ja muokkaamalla suunnitelmiamme uusiksi päivittäin.

Heroines-pilottikurssiamme valmistellessamme odotimme innokkaasti ensimmäistä lähitapaamistamme toivottaaksemme osallistujat tervetulleiksi, tutustumaan toisiinsa sekä jakamaan terapeuttisen kirjoittamisen vahvistavan voiman.

Käynnissä oleva COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimenpiteet aiheuttivat paljon ongelmia, joita meidän oli kohdattava: kokoontumisrajoitukset, epävarmuus ja muuttuvat työaikataulut.

Ihmiset ovat kuitenkin myös sopeutuvainen laji. Aina kun kohtaamme esteen, meillä on valta rakentaa silta sen ylittämiseksi. Jokainen kriisi tuo uusia mahdollisuuksia. Nämä olivat joitain ajatuksiamme, jotka auttoivat valmisteluvaiheessa. Meidän piti keksiä uusia tapoja kokoontua, etsiä tämän mahdollistavia luovia digitaalisia työkaluja, voittaa henkilökohtaiset epäilyksemme, muokata Heroines- pilottikurssia –  ja lopulta onnistuimme.

Tänä lisääntyvän sosiaalisen etäisyyden aikana onnistuimme luomaan virtuaalisen turvallisen paikan, jossa voimme kokoontua viikoittaiseen rutiiniimme kahdeksan naispuolisen osallistujan kanssa. Meille oli iso yllätys, että kaikki kahdeksan osallistujaamme kokevat online-pilottikurssin »Heroines» tarjoavan mahdollisuuden olla yhteydessä muihin ihmisiin, jakaa henkilökohtaisia ​​kokemuksia ja huomata, että muutkin kohtaavat samanlaisia ​​vaikeuksia kuin he itse. Kun yksi naisistamme vastasi kysymykseemme, mikä oli tärkeintä ensimmäisen istunnon aikana, hän sanoi: ”Tunsin, etten ole yksin, ja se oli hyvin inspiroivaa ja virkistävää aivoilleni, sydämelleni ja sielulleni. «

Lähde:

1. Donne J. ‘No Man is an Island’ accessed 12 /11/2020 https:// web.cs.dal.ca /~johnston/ poetry/island.html

Vasia Tzanetou